Lämna sidan!

Davvisámigiella

Buresboahtin!

Dát lea siidu visot 60 nieiddaid heahteguovddážiidda mat gávdnojit Ruoŧas. Dás sáhtát jearrat iežat jearaldaga, váldit oktavuođa ovtta heahteguovddážiin dahje lohkat visot anorexia rájis gitta onaneremii. Tjejguiden (Nuorra nissoniid ofelaččas).

Dađi bahábut visot teavsttat siidui eai leat jorgaluvvon juste dán gillii. Eai ge sáhte lohpidit ahte guovddážis gávdnojit nissonat geat ságastit dan. Muhto leat buresboahtin váldit oktavuođa nieiddaid heahteguovddážiin de mii veahkehit nu ollu go sáhttit.

Mii nieiddaid heahteguovddáš lea?

Nieiddaid heahteguovddáš lea searvi mii háliida nannet nuorra nissoniid. Nieiddaid heahteguovddážis gávdnojit nissonat mat nuvttá barget birra diimmu chattemiin, e-boasttain ja ságastit telefovnnas. Nieiddaid heahteguovddáš lea dávjá lanjas gos lea sadji dihtorii, telefovdnii ja soaitá soffáide.

Muhtin nieiddaid heahteguovddážat lágidit maid geasseleairraid, ságastanjoavkkuid ja workshopaid skuvllain.

Visot geat atnet iežaset nisson sáhttet buktit iežaset jurdagiid smávva dahje stuorrát. Visuin lea jávohisvuođageatnegasvuohta ja don gii válddát oktavuođa sáhtát leat anonyma.

Máŋgasat geat váldet oktavuođa nieiddaid heahteguovddážiin vedjet heittot ieš guđet láhkái. Iežát dárbbahit soapmása geainna ságasta skuvlabeaivvi birra, dahje jearrá juoga mii guoská seksualálaš eallimii dahje gorudii.

Mii nieiddaid heahteguovddážiin eai leat čeahpit dahje ámmát kuratuvrrat, muhto mii fal guldalit ja movttiidahttit nu ollu go sáhttit. Mii sáhttit maid buktit rávvagiid iežá buriid sajiide mainguin sáhttá váldit oktavuođa – dahje čuovvut  du jus dahkat poliisaalmmuhusa.

Makkár siidu dát lea?

Siidu lea eanemus dáidda geat gohčodit iežaset nuorra nissonin agiin 12-20. Muhto maid dutnje gii leat lagašolmmoš nuorra niidii dahje leat diehtoáŋgir nieiddaid heahteguovddáža searvái.

Tjejjouren.se lea okta vuohki olahit visot daid nuorra nissoniidda geat dárbbahit nieiddaid heahteguovddáža. Dát guoská maid dáidda nieiddaide geat orrut gielddas gos nieiddaid heahteguovddáš ii gávdno ain. Mii diehtit ahte siidu dárbbahuvvo danin go statistihkka vuoseha ahte ollu nuorra nissoniin lea garra dilli.

Háliidat go bargagoahtit?  

Dávjá lea álkibut čilget iežas dovdduid, jearaldagaid dahje jurdagiid iežas ruovttogillii. Váldde oktavuođa lagamus nieiddaid heahteguovddážiin ja šatta guovddášnieida don maid!